KRJ 07.06.2014 - tulokset

KRJ 07.06.2014 - tulokset

ViestiKirjoittaja Tierra » 20. Touko 2014 10:47

KRJ:n alaiset tarinakouluratsastuskilpailut

x Kilpailupäivä: 07.06.2014
x Viimeinen ilmoittautumispäivä; 02.06.2014
x Järjestyspaikka: Starberryssä (STAR1503)
x Vastuuhenkilö: Tierra (VRL-02841, tierra@tierran.net)

x Yksi hevonen voi osallistua yhtenä päivänä kahteen luokkaan
x Yhdeltä omistajalta yhteen luokkaan enintään 4 ratsua
x Yhteen luokkaan enintään 40 osallistujaa
x Hevosen VH- tunnus vapaaehtoinen, omistajan VRL- tunnus pakollinen
x Tulokset tulevat tarinoiden perusteella ja kilpailut ovat avoinna kaikille
x Ponikokoiset (säkä alle 148 cm) saavat osallistua max. Vaativa B tasoisiin luokkiin!

x Tuomarit varmistuvat myöhemmin, vapaaehtoisia otetaan vastaan!

Luokat
1. Helppo D TT
2. Helppo C TT
3. Helppo B TT
4. Helppo B TT
5. Helppo A TT
6. Helppo A TT
7. Vaativa B TT
8. Vaativa A TT
9. Grand Prix TT
10. Grand Prix TT

Luokat 1 ja 3: Hevostasi ei aamulla tunnu koko kilpailut kiinnostavan lainkaan. Mitä temppuja teet, jotta saat sen innostumaan? Riittääkö vain tiukka lämmittely vai kutsutaanko paikalle poppamies? Ehkä joku musiikki tai hieronta? Kirjoita enintään kymmenen virkkeen verran kuinka sait ratsusi kilpailuvireeseen.

Luokat 2 ja 4: Kuvaile kilpailusuoritustanne hevosen näkökulmasta 5-10 virkkeellä.

Luokat 5, 7 ja 9: Olet itse nukkunut huonosti ja kaikki kiukuttaa. Tuntuu ettei mikään onnistu ja meinaat jo perua lähdön kilpailuihin. Miten saat itsesi tsempattua ja kilpailutunnelmaan? Kirjoita enintään kahdellakymmenellä (20) virkkeellä, miten valmistauduit aamulla päivään. Sisällytä tarinaan seuraavat aiheet: ponien lastaus, rikkoontunut heinähäkki ja harjan purkautuneet letit.

Luokat 6, 8 ja 10: Kaikki sujui loistavasti aamulla, olette ajoissa kilpailupaikalla ja ajat purkamaan hevosia kyydistä. Joku uljaista ratsuistasi on keskinyt kuitenkin yllätyksen. Kerro minkälainen yllätys oli ja mitä siitä seurasi. Mitta 1-20 virkettä, yllätyksellisyys ja huumorit plussaa.

Osallistuminen sähköpostiin tierra@tierran.net otsikolla KRJ 07.06.2014 tms muodossa:
Luokka
Ratsastaja (VRL-tunnus) - Ratsu mahd. VH-tunnus
tarina


Tulokset
1. Helppo D tuomaroi gatinha
1. Tierra (VRL-02841) - Death Bird PA VH12-017-0357
Poni oli karsinassa korvat luimussa vastassa. Ei lainkaan normaalia Death Birdiä, joten menin karsinaan hetkeksi sen seuraksi. Tarkistin ponin joka puolelta ja mitään vikaa ei löytynyt. Talutin vielä ponia hetken pihalla ja luimiminen vain jatkui, mutta poni liikkui silti reippaasti. Talutin sitä traileriin ja siellä seisoi valmiina meidän poniruuna, joka oli siirretty pari päivää sitten Death Birdin naapurista tallin toiseen päähän. Poni kiljaisi ja säntäsi traileriin pää viidentenä jalkana hieromaan turpaa ruunan turpaa vasten. Kiukkupussi oli kadonnut kuin tuhka tuuleen, ilmeisesti ponilla oli vain ollut ikävä omaa kaveriaan, jonka kanssa se on ollut seinänaapurina ihan varsasta asti. Pääsimme matkaan ja kilpailupaikalla meillä oli normaali rauhallinen ja iloinen poniori.
"Hellyyttävä lyhyt tarina!"

2. Tierra (VRL-02841) - Boom Boom VH11-017-0545
Boom oli ollut hieman äkeä aamun. Se ei halunnut traileriin eikä sitten takaisin talliinkaan. Lopulta poni riuhtaisi narun irti taluttajan kädestä ja säntäsi pukkilaukkaa kenttää kohti. Lähdimme kaikki perään valmiina pitkään metsästykseen. Boom painalsi kentälle ja kiersi kiitolaukassa sen kerran ja toisenkin kerran kääntyen sitten ravailemaan meitä kohti. Korvat hörössä tuhisten se tuli suoraan meidän luokse ja käveli sitten helposti traileriin. Muistelin että sama juttu oli aikaisemminkin, Boom tarvitsee heti aamusta pienen paineenpurkukierroksen ruoan jälkeen, taas omistaja oli unohtanut sen.

3. Tierra (VRL-02841) - Samantha VH11-017-0692
Kävin pikakatsauksen jokaisen ponin luona. Samantha käänsi takapuoltaan kun tulin sen karsinalle. Menin ponin luokse ja tarkistin sen läpikotaisin. Samantha oli hieman kireän oloinen ja ei antanut laittaa päitsiä päähän. Jätin päitset karsinan ulkopuolelle ja tulin hieromaan ponia. Mistähän se näin oli möksähtänyt ja juuri kun tänään olisi kilpailut tiedossa. Hieroin sitä rauhallisesti päästä ja kaulasta ja hiljalleen poni rentoutui ja rauhoittui. Löysin pari kireähköä lihasta joita löysäsin varovasti viitisen minuuttia. Kun vielä kaivoin taskusta omenan jonka lohkoin paloiksi ja pudottelin ruokakuppiin, Samantha huokaisi ja alkoi rouskuttaa niitä tyytyväisenä, sain päitset laitettua ja talutettua ponin karsinasta päästen matkaan.

2. Helppo C tuomaroi gatinha
1. Tierra (VRL-02841) - Death Bird PA VH12-017-0357
Mikä siinä on että kun päästään radalle, ratsastaja muuttuu aina kireäksi kuin viulun kieli. Taas selässä melkein vapistiin kun ravasin kentän keskelle. Hieman turhan kovasti kyllä nyki suusta ja yritin vähän vihjailla viskomalla päätä, mutta sain siitä hyvästä vain raipasta. Kiitti vaan ymmärryksestä taasen! Osaanhan minä kaiken mitä pyydetään, mutta kun et pyydä nätisti niin en kyllä tottele! Heitin varoitukseksi vähän takasia kun taas tuli hidastuspyyntö kovakouraisesti, mutta kun taas sain vain raipasta niin pakko kai se on alistua ja tehdä rata äkkiä loppuun että tämä hullutus päättyy. Sitten menin muka liian lujaa laukkapätkän, minkäs entinen laukkaponi luonnolleen voi.
"Tarinassa on sopivasti kuvailua ja teksti etenee hyvin"

2. Tierra (VRL-02841) - Boom Boom VH11-017-0545
Olin täynnä energiaa enkä olisi malttanut odottaa että ratsastaja kumartelee ja tuomarit kumartelee. Vihdoin päästiin liikkeelle ja yritin ravata oikein vauhdikkaasti vihjaillen, että voisin nostaa laukankin. Se ei muka kelvannut vaan sain napakan komennon kuunnella. Kuunnellaan kuunnellaan, ei tarvii hermostua! Yritin hillitä itseni ja keskittyä siihen mitä selästä pyydettiin. Ratsastaja oli kyllä mukavan pehmeällä tuulella ja yritin tulkita pienetkin merkit. En vain voi mitään että innostun kun saan laukata pikku pätkän, vaikka lisäsin vauhtia vain vähän. Kaikkiaan olin hurjan tyytyväinen itseeni, mahdoin näyttää superhyvältä!

3. Tierra (VRL-02841) - Samantha VH11-017-0692
Ratsastajalla ja minulla toimi taas yhteispeli heti lämmittelystä asti. Tein reilusti mitä pyydettiin kun ratsastaja osasi pyytää niin pehmeästi. Yritin taivuttaa kaulaani vähän kuten olin nähnyt niiden isojen hevosten tekevän ja liidellä yhtä ilmavasti. En olisi malttanut pysähtyä heti pyynnöstä, mutta pakkohan se oli kun uudelleen pyydettiin. Laukat vähän saatoin ennakoida, mutta yritin kyllä parhaani muuten. Ratsastajakin taputteli minua innoissaan suorituksen jälkeen, joten varmasti meillä meni tosi hyvin!

4. Minni (VRL-10337) - Bergsøegård's Aeron
Taas tuo ihminen rehasi mut johonkin kisoihin. Eihän nää karkelot mua oikein innosta, mutta kaippa sitä pitää tuon oman ihmisen takia yrittää. Radan aikana mä yritin eka vähä laiskistella, mutta sitten tuo ihminen muistutti et nyt mennään niin mä sit aloin liikkuun. Ravasin tosi nätisti kaulakaarella ja taivuin ympyröillä kuin parempikin kouluratsu. Laukassa meinasin kokeilla et saanko mennä, mut tuo oma ihminen huomas mun aikeet ja esti mua. Menin sit semmosta sopivan reipasta ja komeeta laukkaa. Taisin olla hieno kun sain pari porkkanaa ja rapsutuksia radan jälkeen.

3. Helppo B tuomaroi gatinha
1. Tierra (VRL-02841) - Presta Buffered Case VH12-017-0358
Jaoin poneille aamuruokia ja tarkistin niitä lähtöä varten. Kaapo oli hieman kiukkuisen oloinen ja ei olisi halunnut lähteä karsinasta mihinkään. Lopulta luovutin ja jätin ponin karsinaan ja kävin raivoissani näppäämässä radion päälle ja laitoin reilusti volyymiä. Vein muut ponit ensin ja kun palasin, Kaapo kuunteli korvat hörössä Cheekin Jos mä oisin sä -biisiä hörähdellen välillä kappaleen päälle. Nyt ongelmana oli etten saanut ponia tallista kun se tuijotti radiota ja halusi mennä tutkimaan sitä. Viimein käskin laittaa autosta radion täysille. Kun sammutin tallin radion ja autossa avattiin sama kappale, poni ravasi lennokkaasti kyytiin.
"Mielikuva karsinassaan Cheekin tahtiin rokkaavasta pikkuponista on suorastaan hulvaton!"

2. Tierra (VRL-02841) - Vanessa VH05-017-5727
Vanessa mökötti karsinassaan; se söi aamuruokansa rauhassa, mutta luimi jokaiselle lähelle tulijalle ja yrittipä tamma näykätä yhtä hoitajaa kun tämä oli menossa laittamaan sille riimun. Katselin kiukkuavaa tammaa hetken ja aloi sitten kaivaa taskuja. Poni näytti siltä ettei välitä yhtään kun otin porkkanan ja heiluttelin sitä. Rouskaisin palan porkkanasta ja mutustin sitä kuuluvasti. Ponin korva kääntyi minua kohti, mutta muuta ei tapahtunut, joten otin myös omenan. Haukkasin ison palan ja pureskelin autaumukselle, tiputtaen toisen palan ponin ruokakuppiin. Vanessa mietti hetken, mutta tuli sitten nappaamaan omenan palasen ja hetken odoteltuani tunsin jonkun hamuavan varovasti kättäni. Annoin sille porkkanasta palan ja sujautin riimun päähän. Näin helppoa on lahjoa hyväntuuliseksi perso ponitamma.

3. Tierra (VRL-02841) - Mic Hahahaham VH12-111-001
Hahahaham oli ollut pari päivää vetelä ja nihkeä liikkumaan. Lastasimme ponit kyytiin ja autossa mietin millä ihmeellä saisin ponin liikkumaan edes kilpailuna jan reippaammin. Mielessä kävi kaikki sadetansseista väriterapiaan, mutta ne taitaisivat olla jo vähän myöhässä. Saavuimme kilpailupaikalle ja poni luimi jo autossa valmiiksi. Talutin sen ulos ja sidoin puomiin, jotta pääsisin harjaamaan sen ja varustamaan lämmittelyä varten. Poni nyhti maasta innoissaan vihreää ruohoa, sitä olikin täällä enemmän kuin meillä yli 200 km pohjoisempana. Sain tamman varustettua ja kiipesin selkään. Lämmittelyalue oli hieman pieni ja täynnä porukkaa, joten käänsin ponin metsään tallin taakse. Tamman korvat nousivat pystyyn kun kävelimme metsässä vähän matkaa ja annoin sen ravata hetken. Takaisin tullessa alla oli virtaisa ja energinen tamma, olikohan taika sitten raikas metsä jonne vanhempanikin aika pakottivat "luonnon terapiaan"!

4. Helppo B tuomaroi gatinha
1. Latu (VRL-01436) - Velhon Oppipoika NU
Tässä sitä taas vaan taaplataan hiekkalaatikolla, hohhoijakkaa. Ei siinä etteikö kiinnostaisi, mutta tämmöinen helle niin tulkaa kuulkaa ihte viäntämään ja kiäntämään vatsalihakset rutussa, katotaan sitten ketä innostaa. Kun alkuun yritin varovasti vihjaista että otettaisko vähän rennommin niin äijä vaan patistaa eteenpäin ja ryhdikkäämmäksi, aattelin et se ei tajunnut ja yritin vielä vihjata niin piiskuri napsautti miua raipalla!? Onneksi se ei kentälle saanut ottaa raippaa mukkaasa, lälläslää, niin että sain pelastettua meikät lämpöhalvaukselta. Kiitosta ei silti herunut tästä miun jalosta teosta, ei todellakkaa, mutkutti jälkikäteen kovaan ääneen siitä miten hidas ja tahmainen voi orikin olla. Hei siis kiitti vaan, miulla kiehu veri jo tuossakin tahissa ni oisko sitten pitänä oikee tapattaa ittesä rehkimällä? Notta oli kyllä vimone kerta!
"Murresanoja oli käytetty tässä humoristisessa tarinassa kekseliäällä tavalla"

2. Dora (VRL-13090) - Henkiriepu
Olen jo pidemmän aikaan epäillyt omistajani järjenjuoksua. Tänään se typerä pulliainen raahasi minut jälleen johonkin pokaalitapahtumaan. Suoraan sanottuna sapetti, piti ihan jalkaa polkea ja melkein sain ihmisolennon varpaatkin jäämään kavioideni alle. Mokoma valitettavasti kerkesi väistää. Kentällä se sitten yritti esittää hienoa ja kuiskutteli, että toimisit nyt edes tämän kerran Riepu. Närhen munat sanon minä! Päätin ihastuttaa tuomareita tekemällä täysstopin kesken esityksen ja lopulta tallipiikan piti tulla taluttamaan minut ulos areenalta. Hehheh, pakko kehua itseäni kyllä tästä ovelasta tempusta. Omistaja kirosi minut manalaan, taisi itkua tihrustaa ja puhui jostain Atrian numeroon soittamisesta. Ehkä se joskus sitten oppii ettei minua voisi työnteko vähempää kiinnostaa!

3. Tierra (VRL-02841) - Presta Buffered Case VH12-017-0358
"Jeee, radalle" yritin huutaa kun pääsimme vihdoin esiintymään yleisölle ja tuomareille. Varmistin vielä että kaikki huomaavat meikäläisen hirnumalla pari kertaa oikein komeasti kuten kunnon oriit. Tierra käski lopettaa hölmöilyn ja keskittymään, mitä ihmeen hölmöilyä tämä muka on! Yritin kumarrella tuomareille päätäni ja sitten päästiin liikkeelle. Taivutin kaulaani minkä pystyin ja tottelin kiltisti mitä pyydettiin. Laukka-avut oli kyllä vähän epäselvät, ei meikäläinen sellaisia hoksaa aina kun pitää olla selkeämmät! Ravailin reippaasti ja kuuntelin tarkkaan että josko vielä tulisi jotain pyyntöjä, mutta rata olikin yhtäkkiä muka jo ohi. Ne on varmasti pienentäneet sitä! Noh, ensi kerralla lisää leidiis.

4. Tierra (VRL-02841) - Vanessa VH05-017-5727
Ihan tavallinen päivä, tavalliset kisat ja onhan näitä nähty. En jaksanut vouhkata kuten nuoremmat vaan kävelin rauhassa kentälle kun pyydettiin. Pysähtyminen, iisi biisi ja tuttu juttu. Pieni kävely ja sitten ravataan. Osaan nämä kuviot jo ulkoa. Kohta nostetaan laukka, joko saa nostaa, joko joko? No niin, se sujui mallikkaasti. Vähän laiskottaa, mutta jos löysää niin ratsastaja komentaa lisää vauhtia joten pidetään tämä. Vielä tuosta pari käännöstä ja sitten taas keskelle. Ja seis, kumarrus tuomareille ja jälleen yksi mallisuoritus tehty. Ai miten niin vaisu ja hidastempoinen, höpö höpö! Hillitty ja rauhallinen sanon minä.

5. Tierra (VRL-02841) - Mic Hahahaham VH12-111-0016
Ihan hirveä ilma, siis aivan kamala sade ja kuraa joka paikassa. Yritin osoittaa mieltäni jo lämmittelyssä, onko ihan pakko tehdä töitä tällä säällä, mutta ei vaan uskottu. Yritin vielä kieltäytyä menemästä kentälle kun enhän mie nyt tämän näköisenä voi esiintymään mennä! Väkipakolla ne raahasi minut kentälle ja käskivät seisomaan tuomariston edessä töllisteltävänä. Sitten piti ravata, hohhoijaa oikeasti! Tai joku laukka, pyytäisit selkeämmin niin tajuaisin kerrasta! Yritin vielä laittaa vastaan, jalat oli kurassa ja harja märkänä niin ei vaan kiinnosta joku asettuminen! Vihdoin päästiin pois kun vielä nöyryyttivät seisottamalla hetken tuomariston edessä. Kiitti mulle riitti ja siinä teille pari pukkia vielä kaupan päälle kun pakotitte tällaiseen!

5. Helppo A tuomaroi gatinha
1. Tierra (VRL-02841) - Carimba's Vegas VH11-022-0094
Eilinen oli mennyt surkeasti, ponien harjoitukset eivät sujuneet yhtään, tavaroita oli hukassa ja heinäverkot rikki. Yö oli mennyt niitä korjatessa ja miehen kanssa tapellessa aiheesta sun toisesta. Fiilikset olivat surkeat jo nukkumaan mennessä, eikä asiaa auttanut että herätyskello taas kerran oli pettänyt ja heräsin myöhässä. Kun vielä eilisen sohvalle kasaamani kilpailuvaatteet olivat kadonneet, olin valmis luovuttamaan ja perumaan koko lähdön. Vegas oli purkanut hienosti kaikki lettinsä yön aikana ja lopulta vain harjasin harjan auki. Lastasimme ponit ja paiskoin ovet kiinni kiiveten kiukusta puhisten autoon. Meinasin istua kukan ja suklaalevyn päälle. Tuijotin hetken kukkaa ja levyä ja kiukku haihtui ainakin osittain. Ehkä se mies sittenkin tajuaa, että hevoset ja kilpaileminen vain on sitä parasta ajan (ja rahan) vietettä mitä onkaan. Paremmalla tuulella lähdimme kohti kilpailupaikkaa.
"Olen toivoton romantikko ja sen lisäksi vielä suklaaddikti, joten valinta oli helppo"

2. Tierra (VRL-02841) - Mic Waddahl VH12-237-0005
Kävelin reippaasti talliin ja aloin ruokkimaan hevosia. Waddahl oli perinteiseen tapaan rikkonut lettinsä ja harja roikkui sottaisena. Yritin sitä aikani pelastaa, mutta lopulta alkoi ärsyttää ja luovutin. Olkoot takkutukka! Aloimme lastaamaan poneja ja Waddahl päätti täysin ettei mene kyytiin. Saimme sen vaivoin sisään, mutta siellä se ensimmäisenä repäisi seinältä heinäverkon rikkoen sen. Karjaisin rumasti ponille ja lähdin vaihtamaan verkkoa. Uutta ei löytynyt millään, loputkin ponit hermostuivat ja savu alkoi nousta korvista. Vielä yksikin niitti ja perutaan koko reissu, kiehuin itsekseni etsien raivopäänä uutta heinäverkkoa. Lopulta sellainen löytyi ja istuin se sylissäni varaston sohvalle. Nyt on pakko rauhoittua, tajusin itsekin ja aloin laskemaan kymmeneen. Kertasin viisi asiaa miksi lähteä matkaan ja kävelin takaisin autolle. Nyt Waddahl jo hörähteli auton perältä nähdessään minut ja loppukin kiukku haihtui. "Eiköhän lähdetä voittamaan pari ruusuketta" huikkasin ponille sulkiessani takaluukkua.

3. Tierra (VRL-02841) - Hambuz VH11-111-0001
Saavuin tallille energiaa täynnä. Tänään voitettaisiin ruusuke ihan varmasti! Hambuzin karsinassa odotti resuinen ja likainen poni! Tamma oli piehtaroinut urakalla ja kaikki letit olivat harjasta purkaantuneet ja tilalle oli tullut aimo annos lantaa. Tajusin heti että nyt myöhästytään ja ponin pesuun menisi aikaa. Ärsytti ihan suunnattomasti, tässäkö kiitos edellisillan puunaamisesta. Muut lastailivat poneja ja täyttivät heinäverkkoja. Sain vielä paikata yhden rikkinäisen verkon jotta kaikille riittäisi niitä. Kun vielä Hambuz ei suostunut menemään traileriin, menetin hermoni täysin ja käskin kaveria hoitamaan ponin vaikka kuuhun. Itse painelin maneesiin ja sieppasin talikon nurkasta. Keräsin ennätysvauhtia kaikki lannat maneesista ennen kuin tuli parempi mieli. Vihdoin päästiin matkaan kohti kilpailupaikkaa ja autossa loppukin huono tuuli katosi.

4. Tierra (VRL-02841) - Sandshine VH12-111-0014
Tänään oli huono päivä. Ärsytti kaikki, varsinkin ponit jotka eivät suostuneet traileriin. Olin edellisenä iltana vaivalla värkännyt kaikille hienot letit harjoihin ja tänään niistä oli parilla enää jäljellä repsottavat kuminauhat. Santtu oli yöllä rikkonut karsinastaan heinäverkon. Tiesinhän sen että oli huono idea edes jättää sitä sinne, mutta aina pitää testata. Kun kiukuissani raivosin toiseksi viimeisen ponin kanssa että kohta puretaan kaikki, eikä lähdetä mihinkään, tuli vielä Santtu. Ori tepasteli karsinassa valmiina kun hain sitä ja innoissaan tuhahdellen lähes kiskoi minut traileriin. Ei siinä voinut enää olla vihainen, onneksi on näitä ihania poneja jotka osaa aina yllättää.

6. Helppo A tuomaroi Jannica
1. Tierra (VRL-02841) - Hambuz VH11-111-0001
Kilpailupaikka oli upea ja pysäköimme auton suuren koivun varjoon. Availin auton ovia ja kiipesin sisään etuovesta. Hämmästyksekseni Hambuzia ei ollut missään. Tammaa ei näkynyt omalla paikallaan eikä muillakaan paikoilla. Kiipesin nopeasti alas ja availin takaoven. Siellähän se oli, ponitamma makoili muiden jalkojan takana heti takaoven vieressä mihin sitä ei näkynyt sivuovesta. Onneksi poni oli turvassa, joskin melkoisen likainen kun muut olivat kakanneet sen päälle ja poni makasi likaisissa puruissa. Sain käyttää paljon aikaa sen putsaamiseen, että tamman kehtasi viedä näytille.
" Melkoisen hauska tarina. Alku oli erinomainen, joten lopusta jäi kuitenkin sekava kuva ja tunnelma lässähti. Kirjoitusasu oli selkeä muutamaa kirjoitusvirhettä lukuunottamatta. Luonnehdinta oli sujuvaa, enemmän adjektiiveja jäin kaipaamaan. "

2. Tierra (VRL-02841) - Carimba's Vegas VH11-022-0094
Matka kilpailupaikalle oli sujunut loistavasti, kerrankin olimme ajoissa ja keli oli hyvä. Avasin trailerin luukun ja aloin irrottamaan poneja. Ihmettelin hassua hajua, mutten kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, kuin vasta Vegasin kohdalla. Ponin naru oli melko löysällä ja kun talutin sen autosta, huomasin ponin mahan ja jalkojen olevan aivan lannassa. Poni oli kakannut autoon, onnistunut potkimaan lantaa allensa ja vielä käynyt makuulla autossa. Meillä ei ollut tietenkään mitään pesuvälineitä mukana joten jouduimme kyselemään tallin omistajalta saako heidän pesupaikkaansa hieman lainata. Omistaja katsoi ponia nyrpeästi irvistellen ja neuvoi lopulta puutarhaletkun jolla saimme enimmät lannat pois ponista ja pystyimme varustamaan sen. Ravasin siis märällä, mutta puhtaalla, ponilla kentälle.
" Tämä tarina oli osallistujan kolmesta heikoin, vaikka muutoin kuvailu ja perusasiat olivat tässä paremmat kuin ensimmäisessä. Tarina oli liian samankaltainen ensimmäisen kanssa. Muutama pilkku puuttui, mutta muutoin teksti oli sujuvaa ja tehtävänanto kohdallaan. Huumori jäi tarinasta puuttumaan, tosin olihan se rohkea veto mennä tallinomistajan juttusille pesuhommissa. "

3. Tierra (VRL-02841) - Mic Waddahl VH12-237-0005
Matka kisapaikalle sujui nopeasti ja avasimme trailerin luukun ponien purkamista varten. Taluttelimme ne yksi kerrallaan alas trailerista ja Waddahlin kohdalla huomasin ponin kaulalla ja ryntäissä valtavat kaljut läikät. Osassa oli napsaistu hieman ihostakin. Syyllinen seisoi vieressä, kiukkuinen poniruunamme joka oli yltänyt jotenkin kummassa näykkimään oria tämän tullessa liikkuvassa autossa liian lähelle. Yritin pelastaa tilannetta harjaamalla karvaa siistimmin, mutta ei siitä juuri apua ollut vaan kentälle piti mennä reikäisen ponin kanssa.
" Olipas nolo juttu! Ei voinut kuin ihmetellä. Kirjoitusasu oli tässä tekstissä kohdallaan, paria pilkkua jäin kaipaamaan. Mitenkään hauskaksi en kyllä tilannetta kuvailisi, mutta on kyllä hyvin kekseliäs juoni ja hyvin selkeästi kuvailtu. "

7. Vaativa B tuomaroi Dior
1. Tierra (VRL-02841) - Geometric Problem ox VH11-034-0032
Heräsin valmiiksi kärttyisenä painajaisten jäljiltä. Vaihdoin vaatteet ja söin aamupalan kiireellä. Tallissa huomasin pukeneeni väärät housut ja juoksin äkkiä vaihtamaan. Ponien lastaus ei ottanut millään sujuakseen, ne eivät halunneet kyytiin, kiukuttelivat muuten vain tai riehuivat trailerissa. Parilta oli auennut letit harjasta ja hännästä ja lopulta purin osalta ne kokonaan kun en jaksanut alkaa värkkäämään. Kun vielä hiiret olivat rikkoneet pari heinähäkkiä, olin valmis purskahtamaan itkuun. Painelin tallin taukohuoneeseen, vetäisin oven kiinni, laitoin radion täysille ja istuin penkille. Tallikissa yritti kiivetä syliin ja rapsuttelin sitä hetken. Kun tajusin kuunnella radiota, oli sieltä laulettiin parhaillaan "sisko älä luovuta vielä, me ollaan vihdoin oikeella tiellä. Matka on pitkä ja kivinen, mutta älä pelkää..." jne. Alkoi ihan naurattaa. Joo ei luovuteta vielä. Kaveri tuli ovelle, vilkaisi ja lähti pois. Join lasin vettä ja kaveri tulikin juuri takaisin lakritsajäätelön kanssa. Alkoi jo naurattaa, ehkä tästä vielä selvitään kun kaikki ponitkin oli lastattu ja auto valmiina lähtöön.
"Simppeli ja ytimekäs tarina, eteni hieman listausmaisesti. Kiva tuo tsemppausbiisi!"

8. Vaativa A tuomaroi Jannica
1. Amanda (VRL-10878) - Boneheart
Välillä sitä tulee mietittyä, että kuinka minä aina jaksan Hertsin idioottimaisia tempauksia, joissa ei ihan oikeasti ole mitään järkeä. Kilpailuaamuna kaikki meni liiankin hyvin ja koko epäilyttävän hiljaisen ajomatkan aikana mietin, että mitä se hevonen juonittelee. No pääsimme erittäin rauhallisissa tunnelmissa kilpailupaikalle ja hymyillen availin trailerin luukkua. Niin, ja mitä olikaan tapahtunut? Se ryökäle oli pureskellut riimunnarunsa rikki, molemmat etujalan kuljetussuojat oli revitty irti ja kaiken huipuksi tämä järjen jättiläinen istui, kyllä istui, siellä kopissaan omien jätöksiensä päällä. Hertsi vain vilkaisi taakseen järkyttävän suuri heinätuppo suussaan ja hörisi korvat hörössä. Minä purin hammasta ja valmistauduin niin henkisesti kuin fyysisestikin hännänpuhdistusoperaatioon, johon meillä olisi tasan viisi minuuttia aikaa. Hertsi ei ole vielä kertaakaan osannut olla asiallisesti vaan aina se keksii jekkuja, ja tämä oli niistä älyttömin ikinä.
" Tarinassa on huumori kohdallaan ja kirjoitusasukin paria pientä virhettä lukuunottamatta. Teksti etenee hyvin ja on sopivan pitkä. Tarina on uskottava ja etenee johdonmukaisesti kohti päämäärää ja on loppuun asti kirjoitettu/suunniteltu etukäteen huolella. Pienellä tuomarin makuerolla tämä vei voiton, vaikka kirjoituksellisesti molemmat ovat melko tasavertaisia tarinoita. "

2. Tierra (VRL-02841) - Geometric Problem ox VH11-034-0032
Vihdoin kilpailupaikalla! Hyppäsin autosta ja verryttelin hetken jalkojani ennen trailerin ovien avaamista. Kun sain oven auki, en voinut hämmästykseltäni kuin tuijottaa hetken aikaa. Sisällä muut hevoset olivat kiinni, mutta Pami oli käytännössä turpa ovelle päin ja takapuoli takaseinään. Outoa oli se, että hevosen takajalat olivat sen puomin toisella puolen, johon hevoset oli sidottu. Miten se oli päässyt siihen ja miten ihmeessä saisimme sen alas tuosta! Ilmeisesti hevonen oli päässyt irti ja sitten kääntynyt jotenkin ympäri ja liekö yrittänyt potkaista jotain vähän isommin kun jäänyt sitten lonkistaan jumiin puomiin, joka oli tässä trailerissa oudon matalalla muutenkin. Jouduimme purkamaan ensin muut hevoset ja kyselemään sitten riskejä miehiä avuksi, jotta saimme nostettua hevosen jalka kerrallaan alas pinteestä. Onneksi tammalle ei käynyt kuinkaan ja hetken verryttelyn jälkeen se oli oma itsensä.
" Tarina oli ihan mukava ja eteni sutjakkaasti. Tehtävänantoa oli noudatettu hyvin ja yllätyksellisyyttä löytyi. Onneksi heppa saatiin pinteestä ja se pystyi vielä kisaamaankin. "

9. Grand Prix tuomaroi Dior
1. gatinha (VRL-13023) - Rafael RHS VH12-066-0029
Tänään olikin sitten sellainen aamu, että olisin kernaasti jäänyt sängynpohjalle koko päiväksi, mutta hetken kuluttua tulin järkiini ja nousin ylös mielessäni kilpailuvalmistelut. Raahauduttuani tallille pienen, varmaankin vähemmän charmikkaan lauluesityksen Gloria Gaynorin ikivihreästä, sekä hyvin monen kahvikupposen jälkeen ensimmäisenä vastassa oli rämäpääponi, missäs muuallakaan kuin karsinansa ulkopuolella, vaikka se oli illalla sinne satavarmasti jätetty. Kaiken huipuksi poni oli karkureissunsa aikana rikkonut boksinsa heinähäkin, joka oli nyt muodottomaksi vääntyneenä karsinan lattialla. Koska toinen näistä tappijaloista oli jo valmiiksi käytävällä, niin päätin aloittaa auton täytön ponien lastaamisella.
Tapeltuani pienen ikuisuuden ilkikuristen ponien kanssa menin laittamaan kovan tason kilpureita kuntoon. Puoliveriset kilpakumppanini olivat onneksi poneja rauhallisempia ja aloin jo hieman piristyä ja päästä oikeanlaiseen tunnelmaan. Pian olin päässyt kokkaronkan kanssa tienpäälle ja viimeistään tässä kohtaa alkoi tuntua, että kyllä se elämä vielä voittaa. Päästyämme perille aloin purkamaan kuormaani ja kun laskin kuljetusauton rampin, niin melkein purskahdin itkuun. Yksi ratsuistani oli nimittäin mitä ilmeisemmin tehnyt matkan aikana useamman hurjan kuperkeikan, sillä kauniisti palmikoidun harjan letit olivat tyystin purkautuneet ja hevosta koristi nyt varsin villi punk-henkinen kampaus. Purin kuitenkin huulta, hengähdin syvään ja tartuin tuumasta toimeen samalla hyräillen jälleen kerran kaikkia mieleeni juolahtavia tsemppibiisejä.
"Hieman pitkiä lauseita, niitä olisi voinut lyhentää hieman. Teksti oli kuitenkin sujuvaa."

2. Tierra (VRL-02841) - Julisha F VH14-031-0407
Heräsin kellon soittoon aivan liian huonosti nukutun yön jäljiltä. Olin nähnyt unta ponien lastaamisesta, kuinka ne kaikki olivat karanneet ja juosseet ties minne. Ja kun ponit oli saatu kiinni, kaikilta oli harjoista letit auenneet ja ponit olivat ihan kurassa ja ties missä. Raahauduin alakertaan ja laitoin teeveden tulemaan. Kaveri tuli koputtelemaan ovelle, että joku kissoista oli keksinyt yöllä kivan leikin ja rikkonut puolet heinäverkoista järsimällä ne palasiksi. Lisää riemua ja ihanuutta tähänkin aamuun, varsinkin kun ulos alkoi kerääntyä synkkiä pilviä. Näitä aamuja kun tuntuu että ei ole mitään syytä lähteä liikkeelle talosta. Käskin hakea uusia varastosta paketeista, tulisin kohta. Tee valmistui ja nappasin kaapista eilen valmiiksi tekemäni herkkuvoileivät, levyn suklaata ja hipsin vielä miehen kainaloon sänkyyn hetkeksi. Laitoin cd-levyn pyörimään ja istuin hetken aikaa sängyssä kaikessa rauhassa yrittäen vain keskittyä hengittämiseen. Huomasin syöneeni kolmanneksen suklaalevystä, joten hörppäsin teen ja söin leivän, ennen kuin aloin vaihtamaan vaatteita. On se kumma miten hetki hyvää musiikkia ja suklaa tekee ihmeitä. Eikun reippaasti tallia kohti ja kilpailemaan. Julisha olikin tuntunut tosi hyvälle parina päivänä, joten tänään olisi varmasti ruusuke luvassa!

3. Ljusia (VRL-02751) - Lemon Thyme VH13-031-0573
Tarkoitukseni oli herätä ajoissa virkeänä kisa-aamuna ja juoda lämmin kuppi teetä, mutta tiedetäänhän se, ettei kaikki mene ihan niin kuin pitäisi silloin kun sitä eniten toivoo. Nukuin siis pommiin ja sainkin letittää ratsuni letit sellaista vauhtia, ettei kylällä olla ennen moista nähty. Kun olin viemässä heinää trailerin heinähäkkiin odotti minua mitä miellyttävin yllätys näin kiireisenä aamuna - heinähäkki oli rikki. En tiedä miksi se oli rikki eikä myöskään kukaan myöntänyt rikkoneensa sitä kun kiukkuisena kyselin asiasta ympärillä olevilta työntekijöiltä. Juuri kun olin viemässä Tylleä lastattavaksi huomasin, että kehnot lettini olivat purkautuneet ja levähtäneet täysin räpylöihini. Se taisi olla viimeinen tikki minulle, sillä Vanja raukka kantoi tämän sätkivän ja ulisevan mukamas aikuisen autoon vaikka kuinka uhosin olla menemättä paikalle ollenkaan. Mököttävälle minulle kannettiin vihreä tee autoon sillä välin kun Vanja uudelleenletitti ratsuni harjan ja lastasi sen traileriin. Se siitä valmistautumisesta, mutta onneksi tallini henkilökunta on mitä rakastavin vaiko kenties rakastettavin.

10. Grand Prix tuomaroi Jannica
1. gatinha (VRL-13023) - Rafael RHS VH12-066-0029
Tänään olimme tulessa sekä minä että luottoratsuni Raffe! Olin itse herännyt pirteänä, ja orikin oli ollut itse aurinkoisuus, joten olimme päässeet oman porukan kanssa poistumaan kotitallilta jo hyvissä ajoin. Tie oli kuiva ja sää todellakin suosi kilpailuja tänään. Pystyin melkein kuulemaan heinäsirkkojen siritystä tien laidoilla ja lintujen laulua latvastoissa, lähes täydellinen päivä siis. Kurvasin tyylikkäästi kisapaikalle ja löysin parkkipaikan varjosta, asia, mikä on helposti verrattavissa lottovoittoon. Jalkauduimme kisajoukkueeni kanssa valmiina purkamaan hevoset varustamista varten.
Laskimme rampin ja samassa nenäämme iski aivan sanoinkuvaamattoman kuvottava haju! Mutama sekunti siinä meni, mutta lopulta tunnistin tämän karmivan käryn paskan hajuksi. Kun olimme tallilaisten kanssa psyykanneet toisiamme tarpeeksi tulevaan koitokseen, niin avasimme rampin uudemman kerran ja siirsimme hevoset ennätysnopeaa ulos kyynelsilmin ja raittiin ilman perään kakoen. Kyseisen operaation aikana selvisi lemun lähdekin, sillä yksi tallin poneista oli mitä ilmeisemmin syönyt jotain sopimatonta ja oli sitten matkan aikana töräyttänyt kunnioittavan kokoisen varpusparven sillä seurauksella, että nyt sekä kuljetusautomme että ratsumme oli koristeltu ramppia myöten sillä itsellään.
Onneksi olimme lähteneet tänään jo hyvissä ajoin, sillä jouduimme käyttämään koko konkkaronkan pesulla ennen kuin pystyimme kuvittelemaankaan varustamista. Muutama rohkea sielu, joiden luokat olivat vasta loppupuolella, aloittivat auton pesun, ja vuoroja vaihdettiin päivän aikana sen mukaan, kenen luokka oli jo takanapäin. Itsekin jynssäsin autoa hyvän tovin ja pohdin itsekseni että kylläpäs tämä kilparatsastajan elämä vain on hehkeää!
" Huh, olipas pitkä tarina! Erinomaista kuvailua, huomaa, että ennenkin on tekstejä kirjoiteltu. Adjektiivit oli huolella valittu ja etenkin menomatka kisoihin oli hienosti kerrottu. Kohokohtaan oli hyvin edetty, eikä kirjoittaja pitänyt kiirettä yksityiskohtia kertoessaan. Tarina oli hauska ja yllätyksiä täynnä sanavalintoineen ja useamman kohokohdan kautta. Hienoa, että olit liittänyt tarinaan vieläpä autonkin pesun, vaikka tokihan hevosten pesuun meni varmasti aikansa.. Huolellisesti kirjoitettu tarina, joka ehdottomasti eroaa joukosta ja ansaitsee paikkansa voittopallilla! "

2. Ljusia (VRL-02751) - Rosmarin von Silbereiche VH14-011-0250
Loikkasin autostani purkaakseni ratsuni trailerista. Yllätyksekseni ratsuni oli matkan aikana saanut kilpattua turkkiinsa mitä mystisempiä tribaalikuvioita. Olen aika varma, että sydämeni pysähtyi sillä hetkellä kun näin 'uljaan' hevoseni. Kiljuin naama punaisena ympärillä oleville kisahoitajilleni, että mitä ihmettä he ovat tehneet ja olisin aika varmasti työntänyt lähimmän talikon heidän vatsojensa läpi harakiri tyyliin. Onnekseni sillä hetkellä kun olin nostamassa talikon maasta havahduin tästä painajaisesta ja tajusin kaiken olleen vain unta. Olin kuulemma unissani mumissut jotain suuresta tuhosta ja sen enempää en oikeastaan halunnutkaan kuulla unikäyttäytymisestäni.
" Tässä tarinassa oli sen sijaan yllätyksiä ja jonkin verran hyvää kuvailua jo. Se oli kohtalaisen hauskakin ja kirjoitusasu oli kiitettävää. Loppua kohti tarina tuntui hieman sekavalta ja sen olisi voinut jakaa vielä useampaan virkkeeseen. "

3. Tierra (VRL-02841) - Julisha F VH14-031-0407
Saavuimme kilpailupaikalle hyvissä ajoin, kerrankin, ja alan purkamaan hevosia autosta. Avaan lastaussillan ja ulos kävelee ilman riimua tai riimunnarua Julisha. Saan sitä napattua päästä kiinni ja kaveri tuo äkkiä narua että saamme sen jotenkin sidottua. Tamma on lisäksi yltä päältä heinissä. Harja on heinäkerroksen peitossa ja kun kurkkaan traileriin, on siellä muidenkin hevosten ja ponien päällä heiniä. Julishan riimu on pettänyt kun tamma oli ilmeisesti nykinyt itseään vapaaksi ja hevonen oli sitten levittänyt kaikki heinäverkot pitkin poikin trailerin lattiaa ja poneja. Oli sillä mahtanut olla melkoisen hauskaa, meillä ei niinkään kun kasasimme tallottuja heiniä takaisin säkkeihin.
" Muutama pilkku jäi tästäkin tarinasta puuttumaan, mutta kirjoitusvirheetön tämä oli. Ehdottomasti koko kisoissa osallistujan paras tarina. Selkeä, päämäärä tiedossa, pituus sopiva ja kerronta sujuvaa "

4. Ljusia (VRL-02751) - Siegfried von Ark VH14-066-0006
Kilpailupäivä on aivan tarpeeksi jännittävä ilman sitäkin, että Fredi on päättänyt pudottaa vasemman takakenkänsä trailerin lattialle matkan aikana. Eihän siinä muu auttanut kuin soittaa paniikissa kengittäjälle ja kysellä, että ehtisiköhän hän suorittamaan erittäin pikaisen kengityksen kilpahumun lomassa. Onneksemme asia järjestyi ja Fredi sai kengän jalkaansa. Myös minä saatoin huokaista syvään ja rentouttaa kauhusta kankeat hartiani.
" Tarina on jokseenkin mitään sanomaton, eikä siinä ole yllätystä sen enempää kuin huumoriakaan. Kirjoitusasu on kohdallaan, mutta enemmän olisi voinut käyttää aikaa tekstin hiomiseen, adjektiivien tai kuvailun lisäämiseen ja siihen kohokohtaan tarinassa. "
Tierra
Site Admin
 
Viestit: 1294
Liittynyt: 15. Helmi 2011 12:39

Paluu Kouluratsastus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron